Persoonallista aivotoimintaa

Ylivilkas lapsi, intohimoinen aikuinen.  Olin itse lapsena erittäin energinen ja ylivilkas. Ala-asteen ensimmäinen opettajani oli eläköitymässä oleva, kuria arvostava rouva, joka jatkuvasti joutui mainitsemaan käytöksestäni. Enkä yhtään ihmettele. Vanhasta 1. luokan reissuvihkosta löytyy upeita merkintöjä, jotka todistavat lahjomattomasti sen ajan piirteistäni: "Antti on kuin ikiliikkuja, ei rauhoitu levollisesti paikalleen! Varsinkin ollessaan luokan ulkopuolella, esim. voimistelusalin pukuhuoneessa tämä voimistuu huutamiseksi, valojen napsutteluksi, jne. Sen sijaan puhekin on luokassa muminaa, epäselvää. Ruokailussa Antti sotkee ympäristöään niin että vierustovereista ei ole miellyttävää. Jopa äänekkäät röyhtäilyt säestävät ruokailua!" Näin aikuisena muistan sen lapsuuden vilpittömän ilon, joka syntyi kun pääsi purkamaan energiaa muiden kanssa. Oli se sitten leikissä, urheilussa tai vaikka ruokalassa! Koulukaverit saattoivat vaan nauraa ja se huomio vaan kasvatti innostusta...

Tervehdys, mukava saada sinut lukemaan ajatuksiani! Jos jaksat lukea kirjoituksen tai kaksi, olen kiitollinen. Jos asiat kolahtavat, niin jätäthän sanasen kommentteihin tai ota vaikka yhteyttä muulla tavoin.  Miksi kirjoitan? Tämä blogi on ennenkaikkea itselleni. Se on mm. harjoitusta kirjoittamiseen ja ajatusteni jäsentämiseen; apuväline asioiden reflektoimisessa ja näiden kautta ehkä rakentamaan ajatuksistani. Jos kukaan ei lue kirjoituksiani, niin olen silti tyytyväinen, jos täytän omat tavoitteeni. Pyrin lähinnä lähinnä ajatusteni jäsentämiseen, itsekritiikin hiljentämiseen ja kirjoitusten jakamiseen. Tämä blogi on myös sinulle, lukijalle. Jos kiinnostut samoista asioista kuin minäkin, kuten aivotoiminnan ymmärtämisestä, psykologiasta, persoonallisuudesta, luonteesta, systeemiajattelusta, kehittymisestä ihmisenä, niin ehkä kirjoituksissani on näkökulmia myös sinulle. Kirjoitan asioita mm. kirjoista, tutkimuksista ja omista kokemuksista kumpuavista aiheista. Yleensä niihin lii...